<?xml version="1.0"?>
<oembed><version>1.0</version><provider_name>SOMPA</provider_name><provider_url>https://projects.luke.fi/sompa</provider_url><author_name>SOMPA</author_name><author_url>https://projects.luke.fi/sompa</author_url><title>Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lis&#xE4;isi Suomen ilmastohy&#xF6;tyj&#xE4; verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaper&#xE4;p&#xE4;&#xE4;st&#xF6;ihin on v&#xE4;h&#xE4;inen - SOMPA</title><type>rich</type><width>600</width><height>338</height><html>&lt;blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="zbwLfBdR0K"&gt;&lt;a href="https://projects.luke.fi/sompa/2023/09/29/skenaario-jatkuvapeitteiseen-kasvatukseen-siirtyminen-ojitetuissa-korpikuusikoissa-lisaisi-suomen-ilmastohyotyja-verrattuna-avohakkuuseen-vaikka-poimintahakkuiden-vaikutus-maaperapaastoihin-on-vahai/"&gt;Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lis&#xE4;isi Suomen ilmastohy&#xF6;tyj&#xE4; verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaper&#xE4;p&#xE4;&#xE4;st&#xF6;ihin on v&#xE4;h&#xE4;inen&lt;/a&gt;&lt;/blockquote&gt;&lt;iframe sandbox="allow-scripts" security="restricted" src="https://projects.luke.fi/sompa/2023/09/29/skenaario-jatkuvapeitteiseen-kasvatukseen-siirtyminen-ojitetuissa-korpikuusikoissa-lisaisi-suomen-ilmastohyotyja-verrattuna-avohakkuuseen-vaikka-poimintahakkuiden-vaikutus-maaperapaastoihin-on-vahai/embed/#?secret=zbwLfBdR0K" width="600" height="338" title="&#x201D;Skenaario: Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtyminen ojitetuissa korpikuusikoissa lis&#xE4;isi Suomen ilmastohy&#xF6;tyj&#xE4; verrattuna avohakkuuseen, vaikka poimintahakkuiden vaikutus maaper&#xE4;p&#xE4;&#xE4;st&#xF6;ihin on v&#xE4;h&#xE4;inen&#x201D; &#x2014; SOMPA" data-secret="zbwLfBdR0K" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no" class="wp-embedded-content"&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;script type="text/javascript"&gt;
/* &lt;![CDATA[ */
/*! This file is auto-generated */
!function(d,l){"use strict";l.querySelector&amp;&amp;d.addEventListener&amp;&amp;"undefined"!=typeof URL&amp;&amp;(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&amp;&amp;!/[^a-zA-Z0-9]/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret="'+t.secret+'"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret="'+t.secret+'"]'),c=new RegExp("^https?:$","i"),i=0;i&lt;o.length;i++)o[i].style.display="none";for(i=0;i&lt;a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&amp;&amp;(s.removeAttribute("style"),"height"===t.message?(1e3&lt;(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r&lt;200&amp;&amp;(r=200),s.height=r):"link"===t.message&amp;&amp;(r=new URL(s.getAttribute("src")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&amp;&amp;n.host===r.host&amp;&amp;l.activeElement===s&amp;&amp;(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener("message",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener("DOMContentLoaded",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll("iframe.wp-embedded-content"),r=0;r&lt;s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute("data-secret"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+="#?secret="+t,e.setAttribute("data-secret",t)),e.contentWindow.postMessage({message:"ready",secret:t},"*")},!1)))}(window,document);
/* ]]&gt; */
&lt;/script&gt;
</html><thumbnail_url>https://projects.luke.fi/sompa/wp-content/uploads/sites/27/2023/09/tutkimusaluetta_avohakkuu_ja-kontrollimetsa_mikko_peltoniemi-590x393.jpg</thumbnail_url><thumbnail_width>590</thumbnail_width><thumbnail_height>393</thumbnail_height><description>Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman SOMPA-hankkeen tutkimuksissa arvioitiin korpikuusikoiden kasvihuonekaasup&#xE4;&#xE4;st&#xF6;jen m&#xE4;&#xE4;r&#xE4;&#xE4; ja syntymekanismeja eri mets&#xE4;nkasvatusmenetelmill&#xE4;. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuu tuottaisivat merkitt&#xE4;vi&#xE4; ilmastohy&#xF6;tyj&#xE4; isossa mittakaavassa, koska niist&#xE4; syntyy paljon v&#xE4;hemm&#xE4;n p&#xE4;&#xE4;st&#xF6;j&#xE4; verrattuna avohakkuuseen. Poimintahakkuut eiv&#xE4;t silti v&#xE4;henn&#xE4; merkitt&#xE4;v&#xE4;sti maaper&#xE4;p&#xE4;&#xE4;st&#xF6;j&#xE4; verrattuna hakkaamattomaan mets&#xE4;&#xE4;n, varsinkaan jos pohjavedenpintaa ei saada nostettua voimakkaasti. Scientific reports -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten Suomen metsien kasvihuonekaasup&#xE4;&#xE4;st&#xF6;t muuttuisivat, jos ojitetuissa korpikuusikoissa lopetettaisiin avohakkuut, mutta puuntuotanto s&#xE4;ilytett&#xE4;isiin vuosien 2016&#x2013;2018 keskim&#xE4;&#xE4;r&#xE4;isell&#xE4; tasolla 73 &hellip;</description></oembed>
