1.0SOMPAhttps://projects.luke.fi/sompaSOMPAhttps://projects.luke.fi/sompaBlogi: Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja - SOMPArich600338<blockquote class="wp-embedded-content" data-secret="WesNOq53c6"><a href="https://projects.luke.fi/sompa/2019/02/01/blogi-turvepeltojen-kayttoon-ilmastokestavia-vaihtoehtoja/">Blogi: Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja</a></blockquote><iframe sandbox="allow-scripts" security="restricted" src="https://projects.luke.fi/sompa/2019/02/01/blogi-turvepeltojen-kayttoon-ilmastokestavia-vaihtoehtoja/embed/#?secret=WesNOq53c6" width="600" height="338" title="”Blogi: Turvepeltojen käyttöön ilmastokestäviä vaihtoehtoja” — SOMPA" data-secret="WesNOq53c6" frameborder="0" marginwidth="0" marginheight="0" scrolling="no" class="wp-embedded-content"></iframe><script type="text/javascript">
/* <![CDATA[ */
/*! This file is auto-generated */
!function(d,l){"use strict";l.querySelector&&d.addEventListener&&"undefined"!=typeof URL&&(d.wp=d.wp||{},d.wp.receiveEmbedMessage||(d.wp.receiveEmbedMessage=function(e){var t=e.data;if((t||t.secret||t.message||t.value)&&!/[^a-zA-Z0-9]/.test(t.secret)){for(var s,r,n,a=l.querySelectorAll('iframe[data-secret="'+t.secret+'"]'),o=l.querySelectorAll('blockquote[data-secret="'+t.secret+'"]'),c=new RegExp("^https?:$","i"),i=0;i<o.length;i++)o[i].style.display="none";for(i=0;i<a.length;i++)s=a[i],e.source===s.contentWindow&&(s.removeAttribute("style"),"height"===t.message?(1e3<(r=parseInt(t.value,10))?r=1e3:~~r<200&&(r=200),s.height=r):"link"===t.message&&(r=new URL(s.getAttribute("src")),n=new URL(t.value),c.test(n.protocol))&&n.host===r.host&&l.activeElement===s&&(d.top.location.href=t.value))}},d.addEventListener("message",d.wp.receiveEmbedMessage,!1),l.addEventListener("DOMContentLoaded",function(){for(var e,t,s=l.querySelectorAll("iframe.wp-embedded-content"),r=0;r<s.length;r++)(t=(e=s[r]).getAttribute("data-secret"))||(t=Math.random().toString(36).substring(2,12),e.src+="#?secret="+t,e.setAttribute("data-secret",t)),e.contentWindow.postMessage({message:"ready",secret:t},"*")},!1)))}(window,document);
/* ]]> */
</script>
https://projects.luke.fi/sompa/wp-content/uploads/sites/27/2019/02/Viljelijatyopaja14112018_negataivoriihi-590x443.jpg590443Pohjaveden pinnan nostolla, kasvipeitteisyyden lisäämisellä ja vähennetyllä muokkauksella voidaan vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä. Turvepelloilta syntyy hiilidioksidipäästöjä turpeen hajotessa Suomessa turvemaat kattavat noin 10 prosenttia kokonaisviljelyalasta, mutta turvepeltojen viljelystä syntyy noin 14 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eniten viljelyssä olevia turvepeltoja löytyy Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Turvemaiden viljelystä syntyy pääasiallisesti typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöjä. Typpioksiduuli on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Hiilidioksidipäästöt muodostuvat turpeen hajoamisprosessista. Muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista, ja etenkin paljaalta maalta syntyy …